Kadonnutta mielenrauhaa etsimässä

Tässä vaiheessa täällä piti olla jo ajankohtainen postaus joulukalenteristani, jonka piti olla järjestelmällisyyden huipentuma. Nyt se on ankea raakile vaan. Meille tuli nimittäin äkkilähtö kotoa, ja elämä on pahvilaatikoissa ja jätesäkeissä ympäri kaupunkia. Mitään kovin dramaattista tähän ei liity, vaan lyhyesti sanottuna saimme pienen bonuksen, jotta asunnon omistaja sai kämppänsä tyhjäksi sovittua nopeammin. Suostuimme, koska tarkoitus kuitenkin jossain vaiheessa on ollut muuttaa. Tähän hätään vaan emme kuitenkaan löytäneet sitä unelmien kotia. Itse asiassa emme löytäneet kotia lainkaan, vaan siirryimme sukulaisten nurkkiin. Tilaa periaatteessa on, mutta hermojahan tämä kiristää. Hyvin alkanut Motivated moms -ohjelmointi on nyt unohdettu, sillä kun kaikki on jaettu muiden kanssa, myös omista periaatteista on täytynyt tinkiä. Voisi kuvitella, että hyvin omaksuttu siivousrutiini auttaisi tässä tilanteessa, mutta ei se ihan niin mennytkään. No, ehkä minusta kasvaa parempi ihminen tämän myötä.

No tässä nyt kuitenkin lyhyesti se pikkujuttu, josta oli tarkoitus olla kovin ylpeä.

Oma joulukalenterini on pikemminkin viikoittainen kuin päivittäinen tehtävälista. Varasin siihen kivan kansion (tietenkin), johon piilotin kivoja listoja (tietenkin). Listat jaottelin välilehdillä sopiviin osioihin (tietenkin). Alku oli loistava, mutta nyt ehdin täyttää vain joululahjoihin liittyviä tietoja. Koristeltavaa kotia ei ole, joulupöytäänkin menemme todellakin vierailulle, vaikka se tämänhetkisen kotimme keittiössä sijaitseekin.

Nämä listat on suoraan Organized Christmas -sivustolta, joka on taas aivan käsittämättömän sekava sivusto. Ensi jouluksi teen kyllä ihan omat listat, se olkoon joululahjani itselleni siihen uuteen kotiin, jossa toivottavasti jo pian asumme.

Legoille kyytiä

Kadehdittaa nuo amerikkalaisten blogit. Ja niiden uskomattomat järjestelmällisyydet! Menin huvikseni änkemään oman Lego-postaukseni tuohon samaan sarjaan, vaikka tietysti niitä mahdollisia vilkaisijoita vain ärsyttää, koska kirjoitan vain suomeksi. Mutta vilkaiskaapa te niiden kaikkien muiden Lego-vinkkejä! Meillä ollaan ison muovilaatikon loukussa. Kyllähän ne Legot tasaisella nalkutuksella yleensä sinnekin saa säilöön.

Ihan törkeää

Nyt on taas itseruoskinnan aika.

Olen viime aikoina järjestellyt papereita, perustanut kansioita ja arkistoinut lasten piirustuksia. Se on ihanaa! Mutta kun meillä on paljon muitakin asioita, jotka ovat perusteellisen pielessä! Meidän talossamme on ehdottomasti liian vähän säilytystilaa. Tai onhan meillä iso kellari, mutta sinne säilöminen on sama kuin Moolokin kitaan työntäisi. Ei niitä tavaroita kukaan sieltä enää löydä. Eli se säilytystila on ihan väärässä paikassa. Koska tämä ei ole meidän mikään lopullinen koti (muuttoakin ollaan harkittu vasta kolmisen vuotta...), emme ole tehneet asialle oikeastaan mitään. Tässä nyt sitten on tulos.

Tämä kasa on tehnyt lähtöä kirpputorille yli vuoden. Sieltä on sitten välillä kaivettu jotain takaisin, ja kassikin on tohinassa revennyt.

Eteisessä on vain henkarinaulo ja sen päällä hylly. Neljä viidestä ei yllä hyllylle, joten sinne lähinnä heitetään tavaraa. Jos hyvin käy, kaulaliina tekee hätälaskun edellisten päälle. Aika usein tavarat putoavat ja jäävät lattialle. Sieltähän ne kyllä paremmin ylettääkin poimia käyttöön.

Meillä ei todellakaan ole kodinhoitohuonetta. Meillä on nojatuoli. Siinä voi säilyttää puhtaat lakanat, vaatteet, pöytäliinat ja näköjään roolipuvutkin. Minulla olisi sata ja yksi hyvää konstia pyykkivuoren valloittamiseen, jos sille olisi oma tilansa! Jos. Josjosjos. Aika moni muu kykenee hallitsemaan samanlaisen tilanteen ihan toisin. Miksen minä?

Ei tästä tule ikinä mitään.

Kansio muuttaa muotoaan

Valittelin taannoin niitä paperisia välilehtiä. Enpä valittele enää. Vaikka tiukkaa tekee panna sinänsä käyttökelpoista tavaraa menemään, ostin kuitenkin uudet muoviset (sitä paitsi lapset halusivat ne vanhat omiin kansioihinsa). Ostin uuden kansionkin! Olisin ehkä pärjännyt vähän pienemmälläkin, siis kansiolla. Tämä nykyinen taitaa olla mappi. Vai onko niillä mitään eroa? No joka tapauksessa tässä on tilaa!

Kansiossani on kahdeksan osiota. Olen nimennyt ne iki-ihanalla Dymo-tarrakirjoittimella, mutta sen verran vähän luotin itseeni, etten liimannut nimilappuja tuohon päälle, vaan piilotin muovitaskun sisään. Luultavasti olen kuitenkin lähiaikoina eri miltä itseni kanssa sisällöstä, ja näin vaihtaminen on helpompaa.

Kansiossa päällimmäisenä on Motivated moms -ohjelman viikkotehtävät. En saa niistä ikinä kaikkea tehtyä. Siksipä olenkin sujauttanut paperin välilehden muovitaskuun ja merkitsen siihen aikaansaannokseni vesiliukoisella kynällä. Jokseenkin epäloogisesti merkitsen tehdyt työt punaisella, ja vihreällä ne, jotka ehkä aion tehdä. Kas kun tuosta heti näkyykin, että en hirveästi pidä imuroimisesta. Käytän näitä samoja listoja vuodesta toiseen (tai siis tarkoitukseni on käyttää, tähän ei nyt lasketa piiitkiä pausseja siivousintoilussa), ja nyt varsinaiset paperit pysyvät puhtaina. Pyyhkäisen vaan muovitaskun viikon päätteeksi.

Ensimmäinen osasto on kalenteri. Tässä on nyt jo ensi vuoden kalenteri, kuukausi kerrallaan. Meillä on erikseen seinäkalenterikin, enkä oikein tiedä mitä tarkoitusta tämä tulee palvelemaan, mutta harvoinpa on meikäläisen paperit tyhjiksi jääneet. Kai sille käyttöä löytyy.

Seuraava osio on ruoka. Siinä on myös päällimmäisenä muovitaskussa viikon ruokalista ja muistettavia asioita. Alta löytyy sitten huomattavasti sekalaisempaa tietoa ja suunnitelmia. Tarkoitus on, että lapset osaavat kurkata siihen välilehteen, jossa ajankohtaiset asiat on suurinpiirtein tunnistettavassa muodossa. Tässä osiossa säilyy myös erilaisia listoja pakastimen, kellarin, kuiva-ainekaapin sun muun sisällöstä.

Kolmas välikkö on siivoukselle. Siellä on koko Motivated moms -ohjelma, josta sitten nappaan aina oikean viikon etukanteen. Samasta paikasta löytyy myös CleanMaman Cleaning kit, josta erityisesti arvostan sitä "harvinaisempien" töiden listaa. Siinä siis on eri kuukausille jaettu mm. mattojen ja ikkunoiden pesut, jotta kaikki tulisi tehtyä, mutta missään kohtaa ei kuormittuisi liikaa. No, meillä ei ole vielä ihan näin onnellisesti tapahtunut, mutta mistäs sitä koskaan tietää.

Neljäs osasto pitää sisällään kaikki lasten kouluun liittyvät paperit. Säilytän siellä oikeastaan kaiken vuoden kerrallaan, ja kevätlukukauden päätteeksi heitän selvästi turhat menemään.

Viidentenä on tyhmästi nimetty osasto, suunnitelmat. En keksinyt parempaakaan. Siellä säilytän esimerkiksi CleanMaman printtejä ja muita valmiita muistilistoja, joista valitsen sopivan kulloiseenkin tarkoitukseen. Jos on käynnissä joku akuutti projekti, tungen taas sen suunnitelman tämän välilehden muovitaskuun, josta se helposti löytyy.

Kuudentena kansiossa on oma osasto vaatteille. Tätä en ole vielä käyttänyt, mutta koen suurta tarvetta järkeistää lasten vaatehuoltoa. Voi kuulostaa tosi tyhmältä, mutta hankin jatkuvasti ihan turhaa vaatetta enkä ainakaan osaa hankkiutua vanhoista eroon. Ajattelin listata näihinkin liittyviä asioita, jospa saisin sitten paremmin homman kuosiin.

Myös seitsemäs ja kahdeksas osasto ovat vielä tyhjiä, mutta pitkällisen järkeilyn perusteella tarpeellisia. Yleistä-osio tulee jossain vaiheessa sisältämään tietoa, joka täytyy säilyttää. Ensimmäiseksi mieleeni tuli lista lasten kavereille annetuista synttärilahjoista. Juhlia on nykyään niin usein, etten pysy ihan perässä, ja tällä tavalla meinasin välttää sen, että tarjotaan yhtä ja samaa lahjaa yhdelle ja samalle lapselle kovin monta kertaa peräkkäin.

Väliaikaista-osiossa taas säilytetään väliaikaisia papereita, eli vielä yksinkertaisemmin sanottuna niitä, jotka ovat tärkeitä vain vähän aikaa. Tänne meinasin kätkeä esimerkiksi kirpputorien myyntilaput, lasten harrastuksiin ja leireihin liittyvät paperit, tai vaikka hyödynnettävät tarjouskupongit. Tälle osiolle on elämässäni myös suuri tilaus, toivottavasti osaan nyt ryhtyä sitä käyttämään.

Kansion lähelle on kertynyt yhtä sun toista krääsää, joka oikeastaan on ihan tarpeellista. Näillä ei kuitenkaan ole vielä sopivaa omaa paikkaa. Laatikko ei selvästikään ole toimiva, koska kaikki jostain syystä lojuu sitten kuitenkin pöydällä. Jotain pitää siis keksiä.

Ala laputtaa

Kiitos kannustavista sanoista koskien näitä vähäpätöisiä vinkkejäni. Jatkan siis edelleen itsestäänselvyyksien latelemista. Oikeastaan olenkin nyt oivaltanut, ettei ongelma välttämättä olekaan siinä, ettenkö olisi tajunnut jotain asiaa. Yleensä ongelma piilee siinä, etten ole tajunnut tehdä sitä. Siksipä tämänkertainenkin juttu voi tuntua tollolta, mutta minulla kesti useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin tartuin toimeen.

4. LAITA LAPPU JOKAISEEN MAHDOLLISEEN PAIKKAAN

Paikasta tulee silloin jonkun asian oma, ja jos oikein hyvin käy, tavarat löytävät tiensä sinne hiukan vaivattomammin. Olen lukenut jostain (vau miten pätevää lähdekritiikkiä!), että jos ihminen kirjoittaa asian, hän todennäköisemmin myös tekee sen. Siihen siis perustuu intoni pitää kodin kansiota ja kirjata siivoussuunnitelmia. Muuten en laiskuuksissani tekisi ehkä yhtään mitään. Tämä nimilappujen käyttäminen on sellainen vähän miedompi aste samasta asiasta.

En halua esitellä perheenjäsentemme nimiä, joten en kuvaa varsinaisia laputettuja paikkoja, mutta tällaisia vastaavia tulostettavia PDF-tiedostoja on saatavilla ympäri nettiä ilmaiseksi tai maksua vastaan. Niitä voi sitten tarpeen mukaan laminoida tai tulostaa paksulle paperille tai tarra-arkeiksi. Ja voihan niitä tehdä itsekin! Minä en tosin osaa, ja nämä sainkin lahjaksi eräältä, joka käsittääkseni ja toivoakseni on myös tämän blogin lukijakuntaa. Kiitos sinulle!

Toki lappu voi olla upea skräppäystuotos (en taatusti osaa sitäkään) tai yhtä hyvin vaikka ruutupaperia teippikiinnityksellä. Pääasia lienee, että se kertoo tavaroiden oikean paikan.

Tavoitteeni on laputtaa vielä keittiön kaapitkin jonakin päivänä.

Motivated mom -arvonta on päättynyt

Random.org tarjosi luvuksi 14, eli ONNEA HEIDI H.!

Lähetäthän sähköpostiosoitteesi minulle (vilijonkankoti@gmail.com), niin hoidan sitten asian eteenpäin Motivated Momsin ylläpidolle. Ja siis juuri nyt vasta tuon kirjoitettuani tajusin, että jos lähetät minulle yhtään mitään, saan ihan ilmaiseksi sen sähköpostiosoitteesi.

Kiitos kaikille osallistumisesta! Uusi arpajaisidea siintää jo mielessä,mutta sitä varten täytyy vähän ensin itse askarrella.

Haarukointia

Näiden pikkuisten juttujen jakamiseen liittyy pieni pelko siitä, että kaikki lukijat pitävät minua aivan pässinä? Että eikö se muka ole tajunnut tuotakaan? Kaikkihan tuon jo tiesivät! Mutta otan riskin.

3. ATERIMET JÄRJESTYKSEEN JO TISKIKONEESEEN

Siinäpä se kaikessa yksinkertaisuudessaan. Jos työntää jo aluksi haarukat, veitset ja lusikat omissa porukoissaan tiskikoneen aterinkoriin, tyhjentäminen käy kuin tanssi.

Arvonta sulkeutuu huomenna! Jokunen ilmoitus oli tullut sähköpostiin, mutta niitä ei näy blogin kommenteissa. Jos arvelet vastanneesi, muttet löydä omaa kommenttiasi, kommentoi reilusti uudestaan.