Katastrofi käsilaukussa

Jee! Yhtäkkiä blogissa on käynyt vaikka kuinka paljon porukkaa ja Facebookkiinkin ilmestyi uusia lukijoita ihan hihnalta! Se on sitten arvonnan aika, mutta palaan asiaan myöhemmin illalla. Intouduin tänään itsekin Motivated momsin pariin, ja sen kunniaksi paljastan jotain ihan törkeää, mutta ah, niin arkista. Saanko esitellä, rakas käsilaukkuni.

Jos oikein tarkasti katsoo, sieltä voi löytyä jotain tärkeääkin. Yleensä ei löydy. Mutta reippaasti hakemalla saattaa joskus tavoittaa lompakon, avaimet, kuukautissuojia ja sen sellaista.

Muutama kuitti ja jokunen kuitin taakse kirjoitettu ostoslista.

Nämä paperit ovat tärkeitä, sehän on ihan selvä. Useimmat niistä odottavat silppuria, koska sisältävät tärkeitä henkilötietoja. Kuinkahan suurella todennäköisyydellä paperit joutuisivat vääriin käsiin paperinkeräyksestä? Entä käsilaukusta? Hmm... taidan lähteä ostamaan sitä silppuria.

Minulla ei muuten ole koskaan postimerkkejä. Noistakin kaksi oli liimaantunut vanhoihin kuitteihin. Helsingin matkakortti on ihan hyödyllinen, jos käy Helsingissä. Minä kävin viimeksi helmikuussa 2009. Kerran otettiin passikuviakin, kun lähdettiin matkalle. Siitä on vasta vähän vajaat kuusi vuotta. Punkkipihtejä sentään tarvitsin kesällä. Ja nythän on siis lokakuun loppu...

Tollasen lintupillin ostin vappuna. Tais olla vuonna 2008.

Näistä toimi yksi. Toisaalta tarvitseeko sitä niin monta toimivaa kynää ollakaan? Toisaalta sitten taas olisi ihan kiva, jos se toimiva olisi joku muu kuin puuväri.

Okei...?

Mul on aina kolkyt donaa sukanvarressa!


Rakas Joulupukki, toisitko minulle laukkuun lisää taskuja.